Uutiskirjeiden toteutus pienille kohderyhmille

 

Vähän yli vuosi sitten tutkin, kuinka toteuttaa ja lähettää uutiskirjeitä pieniä määriä ilmaiseksi. Tässä postissa kerron uutiskirjeiden teknisestä toteutuksesta empiirisesti oppimiani asioita. Tämä blogiposti antaa varmasti hyödyllistä tietoa niille, jotka ajattelevat itse uutiskirjeiden toteutusta ensimmäistä kertaa.

Verkosta löytyy palveluita, joilla uutiskirjeitä voi toteuttaa ja lähettää ilman koodaamistaitoja, mutta niiden ominaisuuksiin ja mahdollisuuksiin tutustuminen vie aikaa. Ilmaisia palveluita ei kovin monta löydy ja palvelujen hinta, teknisen osaamisen tarve ja ammattimaisuus vaihtelevat paljon. Kerron seuraavaksi muutamista uutiskirjeiden lähettämiseen liittyvistä perustavanlaatuisista asioista.

SMTP – Simple Mail Transfer Protocol

Simple Mail Transfer Protocol (SMTP) on sähköpostien lähettämiseen käytettävä internetstandardi. Uutiskirjeiden lähettämiseen tarvitaan SMTP-palvelin. Sähköpostien lähettämiseen palvelin käyttää nykyisin lähinnä TCP-porttia (Transmission Control Protocol) 587, mutta hyväksyy myös portin 25. Näiden asioiden tietäminen voi tulla helposti eteen uutiskirjeiden lähettäjälle riippuen käytetystä palvelusta.

Sähköpostipalvelut, mitä käytämme normaalisti tavallisten sähköpostien lähettämiseen eivät ole uutiskirjeiden lähettämiseen tarvittavia SMTP-palvelimia, joka on vain lähettämiseen käytettävä protokolla. Tavallisen sähköpostin lähettäminen toimii “työntämällä” teksti vastaanottavan sähköpostin avattavaksi. Näitä tavallisten sähköpostien protokollia ovat tavallisesti Post Office Protocol (POP) ja Internet Message Access Protocol (IMAP). POP ja IMAP avaavat myös uutiskirjeet ja näyttävät ne sekä niiden kuvallisessa muodossa että tekstinä (Wikipedia.org).

Uutiskirjeiden koodaus

Uutiskirjeet koodataan erotuksena tavallisiin sähköposteihin ja ne avautuvat juuri siksi kuvallisessa muodossa. Uutiskirjeiden koodaaminen toteutetaan taulukkokoodina, joka on enintään html4:ää ja CSS1:htä. Uutiskirjeisiin käytettävällä CSS:llä ei voi toteuttaa kuin perusasioita, eli niiden teknisessä toteutuksessa ole käytössä juuri mitään verkkosivuilla vuosia yleisessä käytössä olevia muotoiluja tai teknisiä ratkaisuja. Esimerkiksi linkkien hoverin (hiiri linkin päällä) tai aktiivisen linkin näyttämiseen koodissa ei ole juuri muita mahdollisuuksia kuin alleviivaus, esim. border-bottom: 1px solid #000;

Uutiskirjeiden layoutien suunnittelussa pitää siis ottaa huomioon tekniset rajoitteet. Siitä huolimatta uutiskirjeistä on mahdollista suunnitella nykyaikaisen näköisiä, kun tietää mitä on mahdollista teknisesti toteuttaa. Taulukkokoodin ja uutiskirjeiden koodaamiseen voi tutustua tutkimalla valmiiden uutiskirjeiden lähdekoodeja. Alla on pari esimerkkiä uutiskirjeistä, jotka ovat toteutettu taidokkaasti koodin rajoitteista huolimatta. Vasemmalla on MyFonts-sivuston uutiskirjeen yläosa ja oikealla Trendland-sivuston uutiskirjeen yläosa.

uutiskirje1_800

Ilmaiset uutiskirjepalvelut

Kokemukseni mukaan useimmissa uutiskirjepalveluissa SMTP-palvelimen käyttö ja koko uutiskirjeiden lähettäminen pieninäkään määrinä on maksullista. Reilu vuosi sitten päädyin käyttämään Mailchimp-palvelua, joka on täysin ilmainen eikä sen käytössä tarvitse ajatella lainkaan SMTP-palvelinta. Olin koodannut ulkoisella editorilla uutiskirjeen valmiiksi jo Mailchimpin ulkopuolella, mutta palvelun sisällä on myös koodausta lainkaan osaamattomille mahdollisuus muokata siellä olevia uutiskirjepohjia jonkin verran. Palvelun vähemmän ammattimaisiin miinuspuoliin kuuluu, että uutiskirjeiden alareunassa näkyy Mailchimpin logo pienellä.

Palvelu, johon seuraavaksi lähtisin tutustumaan halutessani lähettää ilmaisia uutiskirjeitä pieniä määriä on Reachmail ja sen sisarpalvelu Easy-SMTP. Reachmail-uutiskirjepalvelun käyttäjät olivat kyselleet ilmaisen SMTP-palvelimen perään, koska ne yleensä osoittautuvat maksullisiksi palveluiksi ja sitä varten luotiin Easy-SMTP. Se toimii pilvipalveluna, eli käyttäjän ei tarvitse ostaa sitä varten mitään. Easy-SMTP:llä voi lähettää 10 000 ilmaista uutiskirjettä kuukaudessa ja siitä ylöspäin portaittain maksullisesti. Kun kyseessä kuitenkin on SMTP-palvelin, tekniseltä osaamiselta ei voi välttyä. Alemmassa kuvassa on ruutukaappaus Easy-SMTP:n Getting Started-välilehdeltä, joka kertoo juuri sitä tietoa, mitä ensimmäisenä uutiskirjeen toteutusta itse ajatteleva ei ajattelisi tarvitsevansa.

uutiskirje2_800
uutiskirje3

Uutiskirjeiden tilaajien tavoittaminen

Kaikkien palveluiden sisällä Mailchimpistä lähtien on hyvät tilastot uutiskirjeiden avaus- ja klikkaus-prosenteista, joilla uutiskirjekampanjan toimimista voi seurata. Tietenkin kaikki maksulliset uutiskirjepalvelut ja SMTP-palvelimet mainostavat, kuinka heidän palveluillaan uutiskirjeiden tilaajien saavuttaminen toimii paremmin kuin ilmaisilla palveluilla. Ratkaisevampana uutiskirjeiden avausprosenttien muodostumisessa pidän kuitenkin vastaanottajien sähköpostipalveluita, joihin uutiskirjeiden lähettäjät eivät voi vaikuttaa.

Esimerkiksi Gmail, joka on todennäköisesti maailman suosituin ilmainen sähköpostipalvelu, muutti sähköpostien suodatusta vuoden 2013 puolivälissä niin, että sähköpostit jakaantuvat kolmeen eri kansioon, Primary, Social and Promotions, jolloin uutiskirjeet menevät suoraan Promotions-kansioon. On huomattavasti epätodennäköisempää, että sähköpostin käyttäjä avaa uutiskirjeen, joka on valmiiksi mainospostikansiossa, eikä ensimmäiseksi kirjautumisen jälkeen avautuvassa näkymässä henkilökohtaisten sähköpostien seassa. Lähivuosina olen käyttänyt Microsoftin sähköpostipalveluita, joissa sähköpostien automaattinen lajittelu ei ollut vielä niin tiukkaa kuin nykyisessä Gmailissa.

En ole itse tutustunut pitkiin aikoihin muihin ilmaisiin sähköpostipalveluihin kuin Gmailiin, mutta (About.com) on rankannut 11 parasta ilmaista sähköpostipalvelua ja kertonut niiden ominaisuuksista. Useimmissa palveluissa on jonkinlaista postien automaattista lajittelua kansioihin, kuten roskapostin suodatus, mutta se ei ole yhtä tiukkaa kuin Gmailissa. Sähköpostien jakaminen eri kansioihin on jätetty enemmän käyttäjän tehtäväksi. Uutiskirjeiden saavuttamisprosentti riippuu siis enemmän käyttäjistä itsestään ja heidän käyttämänsä sähköpostipalvelun ominaisuuksista kuin uutiskirjepalvelusta.